lauantai 25. syyskuuta 2010

Cross Country - "What doesn't kill us, makes us stronger"

Ennen kun menen itse asiaan, hmm mun pitää tunnustaa jotain. Nämä IHANAT lilat housut tässä viereisessä kuvassa eivät ole valitettavasti mun omat!!



Vaan: tosissaan meillä on kouluissa dress code eli säännöt mitä saa pukea ja mitä ei. Liian pienet ja avonaiset topit ja paidat, lyhyet shortsit ymsyms on kielletty. Just ollaan puhuttu, että eipä kuitenkaan asiaan puututa, vaan kaikkialla näkee säännöt vastaisia vaatteita. Tänään puin ehkä kaks senttii liian lyhyet shortsit ja kaltoin kävi. Sain siis lainaksi nämä super muodikkaat pantsit. Tulipahan tämäkin kokeiltua!


Sitten asiaan, josta niin mielellään puhun: mun juoksutreenailut:)

Ensimmäinen asia, mitä varmaan mietin, kun tänne tulin, oli mun yleisurheilutreenaukset. Mun motivaatio on nyt niin korkealla - kun tuli henk.koht. SM-mitalitilinkin avattua - että yritän panostaa niin paljon kun mahdollista. Paras käytäntö täällä urheilua ajatellen on koulun joukkue. Yu-kausi alkaa kylläkin vasta joulun jälkeen. Nyt siis maastojuoksua, josta vähän haluisin kertoilla teille.



Ensinnäkin siis meillä on treenit 7-9am maanantaista torstaihin ja perjantaisin vaan 8-9, koska lauantaisin on kilpailut. Aika selkeä linja. Nyt ymmärrän, kun etukäteen kuulin, että jenkkien kilpailusysteemi on aika rankka, niin henkisesti kun fyysisestikin. Kisat on joka viikko ja sinun oletetaan tulevan sinne. Joskaan minä en niissä juokse, vaan jätän mielelläni kisaamisen ratakaudelle.


Kilpailut oli mulle iso yllätys! Olen tottunut, että maastojuoksu kisat on tylsähköjä mettässä rämpimisiä. Koska kuitenkin täällä populaa löytyy, tällaisiinkin tapahtumiin täytyy panostaa. Lähtöjä oli ainakin 6, joissa jokaisessa usea sata juoksija. Sarjat on Varsity, johon pääsevät vain parhaat ja Junior Varsity, (JV) jossa periaatteessa juoksee nuoremmat ja huonommat lapset. Voit siis päästä nuorempanakin juoksemaan varsityyn, jos olet tiimissäsi tarpeeks korkealla tai muuten hyvä. Yleisesti matka on 2 mailia, mutta myös 5 mailin juoksuja on. En oikeen päässy selville näistä pikkuyksityiskohdista.

Monet pikajuoksuja tytöt on tän ensimmäisen sesongin jossain toisessa lajissa, kuten lentopallossa. Onhan se tavallaan kivaa vaihtelua, mutta en kyllä käsitä tätä puolen vuoden systeemiä.

Ja kun sanon, että mulla on oma valmentaja, niin täällä se on ihan uus juttu. Koulussa on yksi valmentaja ja siinä se. Sellainen omakohtainen paneutuminen asiaan kyllä puuttuu, ainakin meidän koulun tytöiltä. Jenkeissä kun niitä superlahjakkaita juoksijoita kuitenkin löytyy, ei tarvitse niin panostaa keskinkertaisiin tapauksiin. Just vaikka tekniikkapuoleen ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Valmentaja on siis sama cross countryssa ja trackissa, mutta voipi olla, että reenailut muuttuu sit joulun jälkeen.

En kuitenkaan ole huolissani mun kunnosta, koska sprinttereiden ei oleteta juoksevan maastojuoksutyttöjen kanssa 10km lenkkejä, vaan tämä aika saatetaan käyttää vaikka puntilla. Näin ei siis koko nopeus katoa. Vaikka yleisesti ottaen olisin paljon, mitä voisi tehdä toisin, kaikki on loppujenlopuks kiinni musta ittestäni. Kun tiedän mitä ominaisuuksia pitää kehittää, niin siitä vaan. Toivon ja luotan, ettei tämäkään aika mene hukkaan.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Baby Showeria, uima-altaita ja meksikolaisia:DD

Aattelin kertoa teille muutamista lähipäivän tempauksesta.

Oon aina innoissani kyläilemässä tuttujen luona. Pääsee näkemään erilaisia perheitä, koteja, sisustuksia jaja uima-altaita ja kotiteattereja.. Päästessään käymään toisen kotiin, se mun mielestä kertoo ihmisestä jotain ja on hienoo päästä tutustumaan ihmisiin paremmin.
Perjantai-iltaa vietettiin Anna-Lenan, saksalaisen tytön luona, joka asuu tätinsä perheen luona. Vaihtarina siis tavallaan. En osannu kuvitella ennastaan mitään, mutta yllätys oli kiva: ihana ja iso talo, avara piha ja hulppea uima-allas. Ei valittamista! Syötiin pizzaa, tehtiin smoothieta, pelattiin lenttistä (altaassa) ja uiskenneltiin melkoisen kauan. Lämmin poreallas oli mun lemppari ja se toimii talvellakin. Plussaa vaan on, että ulkona pystyy kattoo kotiteatterista elokuvia, samalla altaassa istuessa. Pitää ens kerralla kokeilla;)
Oon jotenki ihan heikkona uima-altaisiin:))
Anna-Lena, Lene ja minä


Baby Shower!! En ollut ennen tätä päivää kuullutkaan moisesta juhlasta, mutta nytpä selvisi tämäkin perus jenkkirutiini. Lapsen syntymä on iso juttu, myös rahallisesti. Täällä sitä helpottavat ystävät, jotka kokoontuvat BS-juhlaan ja tuovat lahjaksi jotain tulevalle vauvalle. Ehkä tää ei ole koko jutun idea, mutta ainakin lahjojen avaamista näissä juhlissa oli enemmän kun jouluisin konsanaan. Ohjelmassa oli myös leikkejä: 10 pilttipurkkia kiersi ilman etikettejä ja tuli arvata mitä ruoka-ainetta sisällä on. Oli muuten yllättävän vaikeeta tunnistaa esim.banaanisose ja kanasose toisistaan.. Toinen hauska leikki oli tunnistaa hajun perusteella, mitä suklaalajia vaipan sisällä on. Mun host-äiti Sheilla voitti leikin:DD Tässä muutamia kuvia Baby Showerista.Pojan odotetaan syntyvän kuukauden päästä..
Vauvatarvikkeita on kyllä joka lähtöön.. Melkeempä useammalle vauvalle, sanoisin!
Haha kattokaapa mitä tässä on: vaippoja!! :DD aina tarpeen!


Perjantaina koulussa oli teemapäivä Meksokon itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ruokalassa oli meksikolainen bändi soittamassa ja laulamassa ja koristelut oli laitettu meksikon lipun värein.. Halukkaat saivat myös tanssia, mitä ihmiset kanssa tekivät. Suomessa nuoriso vain nauraisi, mutta täällä oli meno ihan toista. Ulkona jaettiin myös ilamaisia natchoja, mitä meksokolaiset syövät paljon. Texashan on tosissaan Meksikon naapurissa ja sen takia heidän kulttuuri näkyy täällä vahvasti. Seurakunnallakin oli edellisellä viikolla meksikolainen lounas. Tacoja, kanaa/lihaa, cuacamolea. Superhyvää, yam!!

Näin tämäkin viikonloppu hurahti: huomenna aikaa kirkoon ja rauhottumiseen:)) Hyvää alkavaa viikkoa kaikille<3

maanantai 6. syyskuuta 2010

PESH part 2

Amerikkalainen koulujärjestelmä on tosissaankin erilainen, mihin on tottunut. Eikä leffojen mielikuvat paljon valehtele. Harrastetoimintaan sun muuhun kiinnitetään ehkä huomiota enemmän, kun itse opiskeluun.


Viimepäiväisimpiä huomioita koulumaailmasta:
-kokeet on monivalintoja ja uusinnassa saattaa olla sama koe, kun alkuperäisessä kokeessa;) sanoisinko, ettei kovin fiksua!!
-kaikki paperit, kuten muistiinpanot, arvostellaan (0-100%) ja esim. kokeissa 70% on läpi
-kokeita ja testejä on joka aineesta lähes joka viikko.
Mun ainevalinnat tälle vuodelle on:
-Child Development
-Biology
-Choir
-Algebra
-English
-US History
Samat aineet on koko vuoden ja aina samaan aikaan päivästä. Hissan tunnit menee pahasti mun päiväuniajan päälle!! Välitunteja tuskin on, sillä 6min tauot tuntien välillä menee luokasta toiseen siirtymiseen.

Tavallaan koulunkäynti on tehokasta, sillä lähes joka aineesta jaettiin kalenterit, jossa on tunneilla käsiteltävät aiheet. Kuitenkin, kun asia on käsitelty ja sovitutu jutut tehty, saattaa olla tyhjäkäyntiä tuntien lopussa. Luokista ei nimittäin saa poistua ennen kellojen soittoa. Sen jälkeen luokka onkin tyhjänä alta aikayksikön.

PESHssa on paljon oppilaita, niinpä osaajia löytyy joka osa-alueella. Urheilutiimejä on enemmän, kun meillä Suomen parhaassa urheilulukiossa: baseball, football, basketball, golf, tennis, softball, cross country/track, tennis, swimming&diving.. Myös musiikillisella puolella on kova taso. Kuorolla, lauluyhtyeillä ja orkesterilla on kovat tavoitteet, esim. kuoro lähtee konsertoimaan keväällä New Yorkiin.


Täällä jalkapallo onkin amerikkalainen jalkapallo ja soccer on meidän perusjalkkis. Hassua mun mielestä, koska eihän am. jalkkiksessa edes potkita palloa.
Oon ollut kattomassa nyt kahta jalkapallo-ottelua. Jenkeissä, ja varsinkin Texasissa se on laji nro.1. Aika ei käy otteluissa pitkäksi, vaikkei jalkapallosta mitään ymmärräkään, katsottavaa riittää.
Molemmilla joukkueilla on omat cheerleaderit ja maskottinsa, jotka nostattavat katsomon tunnelmaa. Ja vaatetus on upea, kuten tosta yhdestä kuvasta näette tanssija tyttöjen hilevaatteet. Fiilis on pilvissä ja aina kun pisteitä tulee omalle joukkueelle, ihmiset noustee, huutaa ja heiluttaa käsitä hulluna. Ihan kun Suomalaiset lätkäottelussa!!
Väliajalla viheriön täyttivät tanssijat/voimistelijat, orkesteri ja cheerleaderit. He olivat harjotelleet yhteisesityksen, jossa koreografia oli mietitty tarkasti. Jopa orkesterilaiset liikkuivat ja soittivat samaan aikaan. Loppumuodostelmassa muodostuivat kirjaimet EAST (kuva), eli Plano East, johon meidän koulu sisältyy muutaman muun koulun kanssa.

Jos kiinnostaa tsekata lisätietoa koulusta niin laitan tähän koulun linkin: http://k-12.pisd.edu/schools/planoeast/ Nettisivulta löytyy mm. lisää kuvia kampusalueesta.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Plano East Senior High

Plano East Senior High School!!
Kouluni seuraavat 10 kuukautta. Oppilaita on 2600 vain kahdella luokka-asteella: juoniorit ja seniorit. Kyse siis valtavan isosta koulusta. Plano Eastista valmistuikin (graduating) vuonna 2005 USAn eniten oppilaita. Näin Lenen tietotoimisto kertoi. Mä oon junoiri, vaikka iän puolesta oisin seniori. Texasissa vaan on tapana laittaa kaikki vaihtarit junioreiksi. Ei siis kielitaito kysymys:P

Ton ensimmäisen kuvan oon ottanu 4-rakennuksesta. Eli rakennuksia on vissiin 5 tai 6 erilaista. Campusalue on valtava! Ja järvi välissä,, vois joskus uida välimatkan, ettei tarvis kiertää;))

Aamulla "ykköspalkki" alkaa yhdeksältä, jota ennen koulun parkkis täyttyy keltaisista koulubusseista. Yritin kerran laskea ja 30 kohdalla sekosin. Bussiviidakosta sitten yrittää löytää omansa.
Tajuttiin Lenen kanssa, että ollaan meidän bussin ainoat vaaleat:) Näemmä meidän lähiö on meksikolaisten suosiossa. Meksikolaisen auton tietää ajavan talon ohi, kun musa on niin kovalla, että koko talo tärisee.

Kouluruokailusta sen verran, että oli pakko ottaa
todistusaineistoa siitä, että täälläkin on mahdollista
syödä terveellisesti. Meidän koulussa on ainakin
valinnan varaa. Mikä on hyvä sinänsä, koska koulu
on urheilijoita täynnä. Ainoa miinus on pienehköt ruoka-annokset:)) välillä saa hakea useampaan kertaan, että täyttyy tämän tyttösen pohjaton vatsa.




Urheilutiimien ulkoasuun: vaatteisiin ja tekvisiittaan panostetaan ihan hulluna! Ihan viimeinen kuva on Petra-nimimagneetti, joka oli vaan yhtenä päivänä ilmestyny pukkareihin meidän kaappeihin. Ihanaa, että joku jaksaa nähdä vaivaa.


Muilla koulu siis alkaa ysiltä, MUTTA! Liityin Cross Country/Track tiimiin, joka harjoittelee aamuisin 7 alkaen. Monet urheilut on sijoitettu aamuun, varmaankin viileämmän sään takia. Onneks aamutreenailu sopii mulle ja oon ihan hyvä heräämään. Vaikuttaa kuitenkin päivärytmiin tällainen. Jos aikoo nukkua, sen saa tehdä suht aikaisin.

Koulupäivät venyvät pitkiksi: 7-4:15, plus bussimatka kotiin.. Eli siinä viiden aikaan kotona. Sitten vielä pakolliset läksyt, jotka täällä on tehtävä.

Yläpuolella Cross County -yhteiskuva. Aina ei tarvi olla tylsä tiimikuva, mutta tällasta jenkkikoulun urheilujoukkuekuvaa en olen ennen nähny! Tytöt on ihania ja kiva päästä tutustumaan niihin paremmin.