Olin jo kovasti toivonut, että vuoden pääsisin elämään ilman lunta. Ei tällä kertaa! Sunnuntaina kirkossa sanottiin, ettei iltajumalanpalvelusta pidetä, jotta ei satu tiellä vahinkoja lumisateen takia. En uskonut, että voisi pitää tosissaan paikkansa, että sataa lunta. Kun kirkosta sitten astuimme ulos, niin ei kun lunta satoi!
Olin kuullut, että snowday ja ei koulua! Toivoin kovasti ylimääräistä vapaapäivää, mutta ei tällä kertaa.
Ihmettelimme, että meillä päin yleensä ensi lumi sataa ja sulaa samaa vauhtia. Täällä ei pakkasta juurikaan ollut, mutta kuitenkin seuraavanakin päivänä oli vielä mukava sentin mittainen lumikerros jopa yleisurheilukentällä, jossa tietenkin vedimme treenit heti seitsemältä aamulla. Kova hapollinen vetotreeni!
Viikonloppuna oli taas sukukeskeistä elämöintiä, joskin surullisemmissa tunnelmissa. Talomme täyttyi sukulaisista, jotka kaukaakin olivat matkustaneet Sheillan stepdad:in hautajaisiin. Pääsimme kokemaan amerikkalaiset hautajaiset ja kaiken huipuksi matkustamaan Oklahomaan sukuhaudalle. Kuva sukuhaudalta, joka näyttää ihan kummituselokuvien cemeteryltä:P
Sain myös uuden 6-vuotiaan pikkuystävän Gappyn. Ihana piirrustus on nyt seinälleni teipattuna:)
Jokaisen jenkkiteinitytön pääpuheenaiheet ovat meikit, pojat ja partyt:) tänään kokoonnuimme tyttöporukalla make-up partyihin. Torin äiti on mukana meikkibisneksissä ja piti meille tytöille erillisen tuokion meikkien parissa. Yleensä kun ei jaksa niin panostaa ulkonäköönsä, on silloin tällöin mukava käyttää vähän enemmänkin aikaansa ulkonäön ehostamiseen.
Tietenkin asiaan kuuluu ENNEN-kuva:
JÄLKEEN-kuva:
Tyttöjenillan päätimme Chili-ravintolassa seitsemän tyttöä sekä yksi jätkäkin tiensä löysi tyttölauman keskelle. Oli mukavaa vaihtelua välillä viettää aikaa tyttöporukalla, kun on nyt tullut niin paljon vietettyä aikaa poikien kanssa:)
