Operation completed... for now!

Nyt on mielen päällä olevat asiat on aika pitkälti sanottu ja voisin todeta, että tällä kertaa operation completed amerikkablogin osalta! Toivottavasti joskus tulevaisuudessa on taas uutta kirjoitettavaa asian tiimoilta, mutta tällä hetkellä ajatukset ja jalat ovat tukevasti Suomen kamaralla. Jaa no tuo ei kyllä ole aivan totta, sillä matkakuume on aika huipussaan näin Espanjan reissulta juuri palanneena, mutta you got my point! 

Mä päätin jo joskus syksyllä, että pidän reissuni aikana blogia. Yep, rakastan suunnitella asioita, vaikka jo vähän etuajassa. lol. Rehellisesti sanottuna moni kirjoitus on tehty, tai vähintään mietitty, jo monta kuukautta ennen matkaa. En halunnut kirjoittaa ainoastaan siitä, mitä tein ja mihin menin, vaan kertoa näkökulmia kulttuurista, elämäntyylistä, arvomaailmasta, ihmisistä ja siitä, miten itse koin asiat USAssa. En jostain syystä tykkää siitä, että ihmisillä on niin ruusuinen ja vääristynyt "american dream" mielessä elämästä tai vaihtovuodesta Yhdysvalloissa. Anyway, en tiedä täytinkö tarkoitustani, mutta kiitos positiivisesta palautteesta, jota olen saanut kuulla blogin lukijoilta!

Tässä oli viimeinen ottamani kuvani Amerikasta, vieläpä näin isänmaallisissa merkeissä ;) Sinne jätin toisen kotimaani, ainakin hetkeksi! Saa sitä olla kaiken maailman haaveita, ja elämä näyttää, mitä tulen elämässäni tekemään amerikkarakkaus(vihani) kanssa.

Tavallaan haluaisin nyt kirjoittaa blogia omasta elämästäni, enkä epäile ollenkaan ettenkö löytäisi paljon kirjoitettavaa siitä. Ajattelin kuitenkin jatkaa seuraaviin elämäoperaatioihini, sillä aika on rajallista ja on tässä niin paljon mielekästä tehtävää. Esimerkiksi yksi tän kesän tavoite on opetella katsomaan telkkaria, sillä viimeisen parin vuoden aikana en muista montaakaan kertaa katsoneeni omasta aloitteestani mitään. Sitä se teehokkuusajattelu teettää, kun ei voi hyvällä omallatunnolla istua ja olla tekemättä mitään! Nyt siis hyvällä mielellä laiskottelemaan :P

Ihan mahtavaa pian alkavaa kesää kaikille rakkaille!

Asiaa lastenkasvatuksesta

Mulla ei enää ole montaa kategoriaa jäljellä jenkkiaiheisiin kirjoituksiini. Löysin vauva-fi-nettisivulta kuitenkin amerikkalaista ja suomalaista lastenkasvatusta vertailevan keskustelufoorumikirjoituksen, jonka nyt lainaan tänne. (http://www.vauva.fi/keskustelu/1728355/ketju/erot_suomalaisen_vs_amerikkalaisen_vanhemmuusmalli)

"En tiedä aiheesta kamalasti, mutta olen huomannut sen, että siinä missä täällä kotimaassa keskitytään syyllistämään vanhempia sekä ymmärtämään lasta loputtomiin, amerikkalainen tyyli on aivan erilainen. Etenkin erityislasten kasvatuskysymyksissä nämä jutut tulevat selkeästi ilmi: siinä missä Suomessa lapsi saa ns. kasvaa kieroon häiriönsä vuoksi, Amerikassa hänen käytökseensä puututaan tarvittaessa hyvin tiukastikin.
Suomessa koko luokkaa terrorisoivaa ei saada edes pois huoneesta, Amerikassa hänet erotetaan koulusta. Kuvaavaa on, että kun pyysin neuvoja eskari-ikäisen muita häiritsevään oireiluun, minulle sanottiin "asiaan ei kannata puuttua kunnes se häiritsee HÄNTÄ ITSEÄÄN"! Eli viisveisattiin siitä, että päiväkotiryhmällinen lapsia kärsi tämän yhden käytöksestä...tämä on sitä "hyväksymistä" kai sitten? Annetaan toisen hyppiä seinille, kaikki muu on rajoittamista. 

Erot vanhempien välisessä keskusteluissa ovat huikeat, jos jollekin keskustelufoorumille eksyy: Suomessa on pari suljettua foorumia erityislasten vanhemmille, rapakon toisella puolen niitä on tusina ja kaikesta keskustellaan avoimesti. Suomessa voidaan ehkä voivotella väsymystä ja itkeä uupumista, mutta amerikkalaiset kysyvät suoraan, mistä saisi apua tilanteeseen jota ei meinaa jaksaa. Suomessa oletetaan äidin jaksavan loputtomiin ja vääntävän kättä byrokratian kanssa päivittäin, Amerikassa äiti ei ole yksin vaan kuuluu vähintään johonkin support group:iin ja on usein aktiivinen verkostoituja. Amerikkalainen äiti uskaltaa sanoa että "just nyt toivon että joku veisi tuon kakaran pois". Suomalainen äiti voi yrittää sanoa samantapaista, mutta eikös vaan joku uhkaa lastensuojelulla jos hän tämmöistä kehtaa suustaan päästää."