Mulla ei enää ole montaa kategoriaa jäljellä jenkkiaiheisiin kirjoituksiini. Löysin vauva-fi-nettisivulta kuitenkin amerikkalaista ja suomalaista lastenkasvatusta vertailevan keskustelufoorumikirjoituksen, jonka nyt lainaan tänne. (http://www.vauva.fi/keskustelu/1728355/ketju/erot_suomalaisen_vs_amerikkalaisen_vanhemmuusmalli)
"En tiedä aiheesta kamalasti, mutta olen huomannut sen, että siinä missä täällä kotimaassa keskitytään syyllistämään vanhempia sekä ymmärtämään lasta loputtomiin, amerikkalainen tyyli on aivan erilainen. Etenkin erityislasten kasvatuskysymyksissä nämä jutut tulevat selkeästi ilmi: siinä missä Suomessa lapsi saa ns. kasvaa kieroon häiriönsä vuoksi, Amerikassa hänen käytökseensä puututaan tarvittaessa hyvin tiukastikin.
Suomessa koko luokkaa terrorisoivaa ei saada edes pois huoneesta, Amerikassa hänet erotetaan koulusta. Kuvaavaa on, että kun pyysin neuvoja eskari-ikäisen muita häiritsevään oireiluun, minulle sanottiin "asiaan ei kannata puuttua kunnes se häiritsee HÄNTÄ ITSEÄÄN"! Eli viisveisattiin siitä, että päiväkotiryhmällinen lapsia kärsi tämän yhden käytöksestä...tämä on sitä "hyväksymistä" kai sitten? Annetaan toisen hyppiä seinille, kaikki muu on rajoittamista.
Erot vanhempien välisessä keskusteluissa ovat huikeat, jos jollekin keskustelufoorumille eksyy: Suomessa on pari suljettua foorumia erityislasten vanhemmille, rapakon toisella puolen niitä on tusina ja kaikesta keskustellaan avoimesti. Suomessa voidaan ehkä voivotella väsymystä ja itkeä uupumista, mutta amerikkalaiset kysyvät suoraan, mistä saisi apua tilanteeseen jota ei meinaa jaksaa. Suomessa oletetaan äidin jaksavan loputtomiin ja vääntävän kättä byrokratian kanssa päivittäin, Amerikassa äiti ei ole yksin vaan kuuluu vähintään johonkin support group:iin ja on usein aktiivinen verkostoituja. Amerikkalainen äiti uskaltaa sanoa että "just nyt toivon että joku veisi tuon kakaran pois". Suomalainen äiti voi yrittää sanoa samantapaista, mutta eikös vaan joku uhkaa lastensuojelulla jos hän tämmöistä kehtaa suustaan päästää."
Hei Petra!
VastaaPoistaLaitappas tuosta kuunnellen kasvatukseen ja perhe-elämään liittyen:
http://www.gty.org/resources/sermon-series/52/the-fulfilled-family?term=the%20fulfilled%20family
Terveisin
Anonyymi Jyväskyläsyä
Kiitos, voisi laittaa lukulistalle :)
PoistaPetra,
Poistaolipas ihana nähdä vastauksesi alkuperäiseen viestiini. Ajattelin, että näin vanhaan blogikirjoitukseen kommentoiminen olisi perin turhaa.
Joo, nuo linkittämäni opetukset on tosiaan saatavilla ilmaiseksi sekä teksti- että audiomuodossa - kumpi medium nyt paremmin kenellekin sopii. Mielestäni ko. opetukset ovat hyvin selkeitä ja johdonmukaisia Raamatun kokonaisilmoitukselle uskollisia kokonaisuuksia, jotka olen ainakin omalla kohdallani kokenut rakentaviksi ja hyödyllisiksi (vaikka sinkku vielä olenkin, mutta noin edeltäkäsin hyödyllisenä opetuskokonaisuutena, jos Luoja armossaan soisi minullekin oman perheen). Tutustu opetuksiin jos niin koet hyväksi ja jalojen berealaisten tavoin (cf. Acts 17:11) tutki itse Kirjoituksia ja kaiken koetellen, pidä se, mikä on hyvää (cf. 1. Thess. 5:21)
On muutenkin ilahduttavaa kuulla ja tietää (näin uskovana nuorena miehenä (ja kasvatustiedettä opiskelevana)), että maailmassa on vielä nuoria uskovia tyttöjä, kuten Sinä Petra, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ja huolestuneita lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kasvatukseen sekä perhe-elämän rakentumiseen liittyvistä asioista. Perhe on kuitenkin Jumalan ensimmäisenä asettama instituutio ja sillä tavoin aivan perustavan tärkeä kaiken ihmiselämän ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Uskovan ihmisen elämässä vastuu oman perheen järjestämisestä kaikkinensa Jumalan antaman ilmoituksen mukaisesti olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää.
No, tämmöistä tällä kertaa. Olisi mukava keskustella asioista enemmänkin kanssasi, mutta katsotaan mitä Luoja suo (olipas hieman salaperäisesti ilmaistu virke :) ).
PS. Katsoin myös, että olet 400m aj. osallistujalistalla Kalevan kisoissa. Jos aikatauluun on uskominen, olet ilmeisesti parhaillaan jo valmistautumassa starttiin. Herramme armoa ja siunausta suorituksiisi SM-kisoissa!
PPS. Sain nimimerkinkin kerralla kirjoitettua oikein. JES.
Hyvä Anonyymi Jyväskylästä!
PoistaMikään ei ole turhaa, blogi vain ei ole ollut viime aikoina aktiivisessa käytössä. Siksipä näin kommenttisi vasta nyt.. Olen kanssasi samaa mieltä perheinstitution tärkeydestä. Ja kyllä meitä uskovaisia tyttöjä vielä maailmasta löytyy :) Tsemppiä syksyysi!
Niin, että ihan Jyävskylästä nuo terveiset :)
VastaaPoista(Miksi en osaa kirjoittaa?)
Mitä ihmettä??????????????????
VastaaPoistaJyväskylästä, Jyväskylästä, Jyväskylästä. Voi hyvänen aika sentään. :)
Jokohan nyt tuli oikein? :)