Oklahoma State Universityllä on valtavan monikulttuurinen kampus ja koen sen isona rikkautena. Täällä on yhteensä noin 1800 ulkomaalaista opiskelijaa 105 eri maasta ja sen lisäksi paljon ulkomaalaistaustaisia professoreita. Opiskelijoita on jopa Gabonista, Jemenistä ja Kambodzasta asti, niin jännää!
Täällä on linkki, jonka takaa löytyy tämän kevään tarkka lista siitä, mitkä maat ovat minkäkin vahvuisena edustettuna meidän kampuksella.
Asun kevätlukukauden suomalaisen kämppikseni kanssa kampuksen perhe- ja maisteriasunnoissa. Pääosa naapuruston asukkaista on ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Täällä siis tottuu näkemään erinäköisiä ja -kielisiä. Kampuksella onkin laaja valikoima eri maiden opiskelijajärjestöjä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja järjestävät toimintaa ja tapahtumia. Tulevana viikonloppuna on esimerkiksi messut, joihin eri maiden opiskelijat valmistavat lounasaikaan myyntiin maidensa ruokia ja esittävät esityksiä oman maansa tapaan. Viime viikonloppuna täällä oli myös kiinalaisten uudenvuoden juhla ja eilen Afrikkateemainen paneelikeskustelu, jossa oli panelisteina omasta kulttuuristaan kertomassa eri Afrikan maiden opiskelijoita. Jos haluaa kulttuurisesti sivistää itseään, niin ei tarvitse lähteä maailmaa matkaamaan, vaan riittää kun avaa silmänsä ja aktivoituu kampuksella :)
|
Ihana japanilainen vaihtarikaveri |
|
Saatiin tuliaisia Intiasta |
|
Kokkailtiin kiinalaisten ystävien kanssa heidän maansa herkkuja |
|
Bridges campus ministryn perhepäivällisellä, joita on keväällä nyt joka toinen viikko :) |
|
Yolande Kamerunista, Jennifer Amerikasta ja minä Suomesta! |
Uuteen maahan muuttaminen on monelle ulkomaalaiselle opiskelijalle elämän yksi suurimmista muutoksista ja rohkea päätös lähteä tavoittelemaan parempaa elämää. Vaihtarin asema on siinä mielessä toinen, jossain määrin helpompi, että tukena on oma kotiyliopisto ja aika vaihtokohteessa on verrattain lyhyt. Olen kuulla muutamia ajatuksiaherättäviä tosielämän kertomuksia ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien arjesta, kun professoreille työskennellessään heillä voidaan teetättää valtavat määrät työtä ilman hyvää korvausta (10 tuntia päivässä + viikonloppuja, kun sopimus on 15h/vk). Tohtoriopiskelijat työskentelevät professoreille, eikä heillä ole mahdollisuutta valittaa ylityötunneista tai viikonlopputöistä, koska professori voi lopettaa sopimuksen ja lähettää heidät viisumivaatimusten täyttymisen puuttuessa takaisin kotimaahansa. Rasismi on Yhdysvalloissa myös valitettavasti ongelma ja olen kuullut ikäviä kokemuksia myös syrjintään liittyen.
On ollut kuitenkin ihana nähdä myös se, kuinka monet järjestöt ja yksittäiset ihmiset ovat ottaneet asiakseen helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden pääsemistä sisään kulttuuriin ja elämään uudessa maassa. Olen miettinyt sitäkin, kuinka Suomessa maahanmuuttajat ovat jokseenkin vastaavassa tilanteessa, vaikka toki koulupaikan puuttuminen, kielitaidottomuus jne. tuovat lisähaastetta. Ystävystyminen suomalaisten kanssa ja vaikka suomalaisten koteihin kylään pääseminen ei ole maahanmuuttajille itsestäänselvyys monen vuoden Suomessa olonkaan jälkeen. Itse haluan olla ihminen, joka kohtaa jokaisen ihmisen yksilönä ihonväristä, aksentista ja uskonnosta välittämättä ja auttaa mahdollisuuksien mukaan.
|
Perjantain monikulttuurisista peli-illoista |
Elämme mielenkiintoisia aikoja näin maahanmuuton ja kulttuurien monimuotoisuuden näkökulmasta. On jännittävää nähdä mihin Trumpin aikana tämän maan ulkopolitiikka ja ulkomaalaisten mahdollisuudet Yhdysvalloissa tulevat muuttumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti