2. Pysähdys: Las Vegas

Päätin seikkailla bussilla Santa Barbarasta Vegasiin. Ajattelin mun tavarapaljouden olevan helpompi viedä bussilla ja lisäksi halusin nähdä vähän maisemia. Oli meinaan jo ihme sinänsä, että sain kaikki mun tavarat yhdessä matkalaukussa (jota piti kyllä vähän keventää kentällä) Oklahomasta Kaliforniaan. Laitoin kaikki painavat kirjat ja kengät ym. vedettävään carry-on laukkuun ja isoon reppuun, jotka varmaan painoivat enemmän kuin ruumaan menevä laukku. Toivoin, ettei käsimatkatavaroita punnittaisi tai kukaan henkilökunnasta tajuaisi kuinka paljon tavaraa mulla oli! Bussi kuulosti siis paremmalta vaihtoehdolta, vaikka yleisesti ottaen bussiliikenne ei ole kovin hyvässä maineessa USA:ssa. Pääosa ihmisistä taittaa matkat täällä lentämällä tai autolla ajaen. Ajattelin ottaa bussimatkan kokemuksena ja sellainen siitä todellakin tuli! Bussi oli ensinnäkin 2h myöhässä, koska oli lähtenyt myöhässä jo San Franciscosta. Myöhästyin näin ollen seuraavasta LA–Vegas bussista. Seuraava mahdollinen bussi oli sitten täynnä, ja lopulta muutaman tunnin odottelun jälkeen pääsin bussiin, joka keräsi ensin ihmisiä useita tunteja ympäri ruuhkaista Losin aluetta, ennen nokan suuntaamista Vegasia kohti. Istuinkin kaiken kaikkiaan bussissa tai asemalla tosi aikaisesta aamusta iltamyöhään asti. Näin matkalla kuitenkin kauniita maisemia ja varsin mielenkiintoisia ihmisiä. Olin pääosan matka-ajasta puolihorroksessa ajatusteni kanssa, koska olin liian väsynyt tekemään muuta kuin kuuntelemaan musiikkia, vielä kun bussin wifikin oli rikki.

Pääsin kuitenkin Las Vegasiin asti ja vastassa oli Pauliina-sisko ja hänen lukiovaihtoperheensä tyttö Amber. Asuttiin heidän perheen luona Vegasin vierailun ajan. Näihin päiviin sisältyi mm. shoppailua, hengailua Stripillä, haikkimisreissu Red Rock Canyonin luonnonsuojelualueelle, poolilla makoilua sekä treenausta salilla ja lenkkeilyä autiomaassa. Oli kiva vierailla täällä neljän vuoden jälkeen.

Vegas on kyllä mielenkiintoinen paikka; normaaliasukkaan näkökulmasta melko tavallinen kaupunki, mutta samalla aika hurja paikka. Ihmiset tulevat tänne, maailman uhkapelikaupunkiin, viihteen, kasioiden ja rahan perässä. Täällä liikkuu myös paljon muusikkoja ja muita julkkiksia. Satuttiin tänä vuonna paikalle Billboard Music Award shown aikaan ja päästiin sattumalta näkemään Drake livenä Bellagio-kasinon suihkulähteen keskelle rakennetulla lavalla. Vegas on ollut aikoinaan mafian vallassa ja vaikka enää ei pitäisi olla näin, liikkuu täällä hurja määrä rahaa ja pinnan alla tapahtuu varmasti kaikenkarvaisia asioita. Totta kuitenkin on, että täällä parin miljoonan metropolialueella pääosa paikallisista ihmisistä asuu muualla kuin 6 kilometrin mittaisella pääkadulla. Pääelinkeino on täällä matkailu ja se keskittyy pitkälti kasinoiden ympärille. Kaikki tuntuu pyörivän 24/7 ja elämä on kyllä monessa määrin erilaista kuin vaikka meillä Suomessa. Ja vaikka omat arvot eivät kohtaakkaan Vegasin elinkeinoja, eikä yöelämä suuremmin kiinnosta, on Vegas todella mielenkiintoinen paikka vierailla. On meidän Pauliina päässyt asumaan vuoden jännässä paikassa! 

Pauliina<3 (ja photobomb-kilpikonna)

Bellagio kasinon sisällä on kaunis puutarha, jossa oli nyt kiinalanen teema

Cosmopolitan kasino on täynnä kristallia

Paris ja Planet Hollywood kasinohotellit

Oikea vai lavastettu – What do you think?

Red Rock Canyon

Aamulenkki autiomaassa

Kuhlmanien pooli

Gravidy trampoliinipuisto

1. Pysähdys: Santa Barbara, California

Viimeiset hetket Oklahomassa vietin Oklahoma Cityssä, jonne Abbyn, Auroran ja Blaken kanssa ajettiin. Auroran lento oli muutama tunti mun lentoa ennen. Käytiinpä siinä ensin heittämässä hänet kentälle ja palattiin keskustaan vielä lounastamaan ja ajelemaan ympäriinsä meidän paikallisen Abby-oppaan kanssa. Lensin OKC:stä sitten Los Angelesiin ja hyppäsin Santa Barbaraan menevään bussiin. Siellä sain viettää viikon Plattin perheen kanssa ja kokea heidän arkeaan, joka on neljän vuoden takaisesta vierailusta muuttunut kiireiseksi kahden lapsen perhearjeksi. Käytiin sunnuntaina kirkossa, jossa Bailey on töissä, ja äitienpäivän kunniaksi poikettiin onnittelemassa isoäitiä. Viikon aikana pääsin tutustumaan paremmin Santa Barbaran keskustaan ja Goletaan, käytiin rannalla ja uima-altaalla, haikkimassa, valmisteltiin Jadenin viikonloppuna olevia supersankari-teemaisia 3-vuotissynttäreitä ja tehtiin muita arjen asioita. On kyllä mielenkiintoista nähdä läheltä elämää niin erilaisissa paikoissa. Ainiin ja meinasin unohtaa sanoa, että pääsin kokeilemaan surffausta, joka on Baileylle tuttua hommaa! Sen verran hauskaa ja haastavaa aallon harjalla laudalla tasapainotteleminen oli, että haluaisin päästä harjoittelemaan sitä enemmänkin. Surffaukseen voisin varmasti jäädä koukkuun!! Tässä kuvia Santa Barbaran ajalta:

Campus Point, University of California Santa Barbara

Santa Barbaran keskusta

Ihana Plattin perhe <3

Viime kerralla Platteilla oli paleoruokavalio ja tällä kertaa kuukauden Whole30, nam!!

Haikkimassa Lizards Mouth trailillä

Surffipäivä: ensin kuivaharjoittelua

Oh crab!

Ja sitten Bailey-opettajan kanssa aaltoihin

Testattiin supersankariasusteita ja photo boothia 

Kiitos Eppu ja Bailey, että sain viettää aikaa kauniissa Goletassa teidän perheen ja ihanien pikkuisten kanssa!  

Hyvästit Stillwaterille!

Nautin siitä, että saan päättää asiat kunnolla ennen uuteen siirtymistä. Viimeinen viikko tai oikeastaan kyllä useampikin viikko ennen lähtöä oli niin henkisesti kuin fyysisestikin vaihtoelämän ja viimeisen 9 kuukauden paketointia. Varattiin Aurora-kämppiksen kanssa hyvin aikaa pakkaamiseen, kämpän järjestelemiseen ja siivoamiseen sekä lainatavaroiden palauttamiseen. Siinä sivussa hoituvat viimeiset loppukokeet. Ashleylla oli lisäksi yllärisynttärijuhlat ja saatiin yhtenä iltana intialaiselta kaverilta päivälliskutsu, jossa sain kokea elämäni tulisinta intialaista ruokaa (läpäisin tulisuuskokeen, koska ruoka oli tulista intialaisittainkin :D). Lisäksi hengailin useampana päivänä Abbyn ja Abin kanssa, ja muutenkin tapasin yksittäin kavereita vielä hyvästien merkeissä. Viimeinen viikko oli kaikin puolin ihana, eikä yllättävää kyllä yhtään haikea. Koen olevani tosi valmis nyt jatkamaan elämää; kohti seikkailuja Amerikassa ja lopulta kiinni taas suomiarkeen. En olisi vielä ensimmäisen lukukauden jälkeen ollut yhtään valmis lähtemään, mutta nyt tilanne on toinen. Vuosi on ollut huikea ja koen, että sain irti sen, mitä tälle ajalle oli tarkoitettu. Nyt on aika jatkaa eteenpäin!

Viimeisen illan extemporevierailu Waltoneille

Autettiin Hanin perhettä muutossa, ja viimeisenä sunnuntaina saatiin lounastaa heidän uudessa asunnossaan.

Ihanan Alexisin hyvästelyhetki!

Moni ihminen kysyi pitkin matkaa, että miten suomalainen opiskelija yleensäkään eksyi Oklahomaan.. Samaa sitä joskus itsekin mietin, mutta koen että Stillwater oli minulle ihan oikea paikka. En kokenut elämääni missään vaiheessa yhtään tylsäksi, vaikka monet valittavat sitä, ettei pienessä kylässä keksi tekemistä. Ihmiset olivat lisäksi maailman mukavimpia, ja pääsin osaksi uskomattoman ihanaa yhteisöä! Tässä vielä muutamia asioita, joita minulla tulee mahdollisesti ikävä:

1. Oklahoman kulttuuria intaiaaneineen ja biiseoineineen. Siihen ehti tottua, että ihmiset kävelevät cowboybootsit jalassa, stetsonit päässä ja kuuntelevat countrymusiikkia.

2. Kansainvälisiä ystäviäni ja monikultturista kampuselämää! 

3. Urheilutapahtumia ja sitä, että urheilu on niin BIG DEAL!!!

baseballia ei kyllä tule ikävä, liian hidas laji mun makuun!

4. Roskaruokaa! No joo, taidan kyllä huijata! Olen odottanut niin terveellisen ruokatarjonnan pariin pääsemistä. Toisaalta täällä ei kyllä valinnan mahdollisuus lopu, esim. eri donitsilaatujen määrä!!!

5. Rauhallisia hengaushetkiä mitä erilaisimpien ihmisten kanssa!

6. Kampuselämää! Olen nauttinut siitä, että kaikki asiat ovat lähellä ja kotiin pääsee tosi nopeasti. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse istua bussissa tuntitolkulla, kuten Helsingissä olen tottunut.

 KIITOS OSU IHANASTA VUODESTA JA GO POKES!!!

Go pokes, joka siis on meidän koulun tunnus, johon tämä käsimerkki kanssa liittyy

Viimeiset viikot Stillwaterissa

Lukukauden pari viimeistä viikkoa olivat varsin tapahtumarikkaita. "Dead Weekillä" eli koeviikkoa edeltävällä viikolla juhlin 24-vuotissyntymäpäivääni. Samana iltana oli Bridgesin bankettijuhlat, jotka sitten samalla toimivat synttäripippaloina. Siellä meitä kotiin palaavia opiskelijoita muistettiin ja kaikki me neljä kotiin palaavaa, Abi Pohjois-Irlannista, Lised Kolumbiasta, Francis Kongosta ja minä Suomesta, saatiin myös pitää pienet puheet. Bridgesin ihmisiä tulee kyllä ikävä!!

Lised, Abi, Abby, Ellen ja minä

Lised, minä ja Abi stagella jakamassa meidän fiiliksiä ja kokemuksia ;)

Bridges-perhe

Synttäriviikko sen kuin jatkui, sillä ihanalla ystävälläni Ashlynillä oli myös synttärit ja tosi ihanat pihajuhlat. Näitä lämpimiä ja kiireettömiä iltoja ihanien ihmisten kanssa tulee kyllä ikävä. (Suomessa odottaa sitten toppatakkikelit ja hyttyset;))

Chi Alpa Campus Ministry piti myöskin samaisella viikolla oman Star Wars -teemaisen bankettinsa, jossa muun muassa meitä kevään Core johtajuuskurssin suorittaneita huomioitiin. Core oli 12 viikon kurssi, jossa käsiteltiin hengellisen johtajuuden eri osa-alueita niin teoriassa kuin käytännön tasolla. Kurssille valittiin 12 nuorta johtajaa, joilla nähtiin olevan paloa ja potentiaalia vaikuttaa ympäristössään. Kurssin tavoite oli mm. auttaa löytämään omia vahvuuksia ja kutsumusta, tutustua erilaisiin tapoihin evankelioida ja opetuslapseuttaa (discipleship) ja opetella pienryhmän ja raamattupiiriin vetämiseen liittyviä juttuja. Kurssiin liittyi viikottaisia koti- ja kenttätehtäviä, neljä luettavaa kirjaa sekä viikottaiset tapaamiset henkilökohtaisen mentorin/valmentajan kanssa. Sain kurssilta paljon ideoita, mitä meillä kotona Saalem-seurakunnassa voisi myös toteuttaa!

Coren tyttöjä

Käväistiinpäs siinä koeviikkoa edeltävänä viikonloppuna Arkansasissa kisaamassa pika-aidat ja kakkosen. Olosuhteet olivat hyvät ja kenttä oli nopea mondopinnoitteinen rata. Mun oma kunto ei ehkä ole ihan yhtä nopea kuin mitä mondo kaipaisi. Tuntuu että ei oikein vielä tehoja irtoa, vaikka on tässä paljon harjoiteltu. Oli kuitenkin hauska käydä vähän haistelemassa meininkiä ja pitämässä yllä omaa kisavirettä.

Arkansasin Ylipiston hieno kenttä

Kuluneen viikon koeviiko on kahden tentin lisäksi kulunut lähinnä tärkeitä ihmisiä hyvästellen ja käytännön hommia ja pakkailuja hoidellen. Käytiin lisäksi tiistai-iltana Oklahoma Cityssä Hillsong Young & Free:n konsertissa!!! Olin tosi innoissani ja fiiliksissä konsertin ajan! Young&Free ja Hillsong yleisestikin tekee musiikkia, josta tykkään ja lisäksi bändin tapa olla lavalla ja tehdä hieno show Jumalan kunniaksi oli tosi inspiroiva.

Meidän konserttiporukka

Viimeiset viikot Stillwaterissa ovat olleet ikimuistoisia. Koettiin muuten eilen ensimmäinen Tornaado!!! Elämme nimittäin tornadoaikaa, joka täällä on huhti-toukokuussa. Tornadomyrsky pyyhkäisi ohi aika vauhdilla: sireenit soivat, kova sade ja ihmiset evakuoitiin kellareihin. Telkkareista ja kännyköistä seurattiin missä tornado oli menossa. 30-45 minuutin päästä päästiin sitten takaisin maanpinnalle. Pian alkoi aurinko taas paistaa, eikä olisi voinut tietää, että tunti sitten oli ollut tornadomyrsky.