maanantai 1. huhtikuuta 2013

elämä näillä hoodeilla

Pauliinan kanssa täällä on ollut koko vuoden toinen vaihtari Desiree. Vasta ihan paria viikkoa ennen tänne lähtöä Pau sai kuulla, että samaan perheeseen on tulossa toinenkin vaihtari, ja vielä samaan huoneeseen hänen kanssaan. Siinä pääsi pieni itku. Tosissaan viimeksi, kun Pauliina oli samassa huoneessa kenenkään kanssa, oli se tyyliin 5-vuotiaana mun kanssa. Onneksi asioilla on tapana järjestyä! Desi on joku maailman ihanin ihminen ja nykyään Pau lähinnä voivottelee sitä, miten pystyy enää ikinä olla yksin, kun on tottunut Desin huoneseuraan.


Meidän visiitin aikaan Desi on tosin muuttanut Amberin huoneeseen ja Perttulat on vallanneet tämän huoneen.


Pauliina asuu siis ihan autiomaan vieressä North Las Vegasissa. Täältä ajaa Stripille noin puoli tuntia, mutta paikkalliset eivät hirveästi tykkää koko paikasta. Esimerkiksi Pauliinan host-äiti on käynyt Stripillä kahdeksan vuoden aikana vain muutaman kerran. 


Täällä talot on rakennettu ihan käsittämättömän lähelle toisiaan. Ihan valehtelematta vois hypätä toisesta talosta toiseen, kun väli on about kaksi metriä. Asunnot näyttävät myös olevan aika edullisia, sillä jos katsoin oikein, niin 185 neliömetrisen kämpän sais täällä 155 000 eurolla. En sitten tiedä mitä hömppämaksuja siihen päälle tulisi, mutta ymmärrettävästi talot on rakennettu paljon huonommin eristetyiksi ja halvemmista materiaaleista kuin Suomessa. Eipä talvi ole ihan niin raastava kuin meillä. Niin ja työntekijöiden palkat on täällä keskivertaisesti matalampia, joten elinkustannukset on yleisesti halvempia.

Takapihalta näkyy ihanat vuoret


Jos ei vielä ole tullut selväksi, on tässä perheessä kaksi lehmän kokoista koiraa ja yks mopsi (ei siis bulldog, kuten aikaisemmin sanoin:P).


Tässä vähän kuvaa alakerrasta. 


Vegasissa näitä pelikoneita on ihan joka paikassa. Tämä kuva on lentokentältä heti koneesta tulo-oven jälkeen. Ei voi erehtyä siitä, että on tullut Vegasiin...


Liikennesuunnittelussa on Yhdysvalloissa päädytty monessa suhteessa erilaisiin ratkaisuihin kuin Suomessa. Alla olevasta kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa, mutta periaatteessa teiden nimet kirjoitetaan aina kyseessä olevan tien yläpuolelle, niin että sen nimen näkee ajaessa. Suomessa taas teiden nimikyltit asetetaan teiden sivuun teiden suuntaisesti, mikä on tavallaan ymmärrettävää, mutta kun yrittää etsiä tiettyä tietä, pitää aina hiljentää ja pälyillä sivuille. Täällä sen kun posottaa eteenpäin, niin näkee kyltit.

Tässä edessä oleva taksi on ajamassa Las Vegas bulevardia
Toinen sitten ehkä vähemmän selkeä juttu on stop-merkkien käyttö. Merkkejä on lähes jokaisessa risteyksessä. Täällä ei käytetä kolmiokylttejä, eikä liikenneympyrätkään ole vielä rantautuneet tänne, aiheuttaen yhtä suurta buumia kuin Suomessa. Käytönnössä tasa-arvoisissa risteyksissä ensimmäisenä risteyksen ylittää se, joka tulee ja pysähtyy stop-merkille ensimmäisenä. Pakko sanoa, että onneksi en aja täällä, koska jotenkin liikenne on aika sekava. Varsinkin Dallasissa kukaan ei näyttänyt noudattavan turvaväliä. Ymmärrettävästi siellä näkyikin monia onnettomuuksia, jos ei ehdi edes reagoida jarrutukseen, ennenkuin on jo seuraavan auton takapuskurissa.


Kun Vegasissa ollaan, täytyy ottaa ilmi tämän osavaltion pimeitäkin puolia. Täällä siis uhkapelien laillisuuden lisäksi sallittua on prostituutio. Stripillä kiertelee useita autoja tollaiset isot mainoskyltit katolla. Myös monet flyereitä jakavat ihmiset täällä antavat nipun eri naisten kuvia ja niistä voi sitten valita, millä hinnalla haluaa ostaa itselleen seuraa. Meillekin jaettiin niitä useaan otteeseen. 



Just puhuttiin tästä Pauliinan kanssa, ja hän sanoi, että tähänkin moraalittomuuteen turtuu ihan tahtomattaan. Ja se on ihan kauheaa! Muistan, kuinka Pau kertoi kaikkia tähän liittyviä juttuja ihan järkyttyneenä jokunen kuukaus sitten. Onneksi tallensin joitain keskusteluja, jotta jälkeenpäin muistaisi, mitä ajatuksia siskolla silloin oli. Tässä muutamia katkelmia.

“Koko yhteiskunta perustuu omavastuuseen mut oikeesti ihmiset ei osaa pitää ittestään huolta!! En tiiä et onks tää vaa joku Vegas ongelma mut tääl on ihan tajuttoman paljon lapsii joiden vanhemmat on narkkareita, prostituoituja, alkoholisteja, muuten vaa sekasin tai sit toinen ääripää et ylihuolehtivaisia.. Ja ihan ala-asteikäistenki keskuudessa liikkuu vaik mitä päihteitä.. Juteltii eilen meiän äidin kaa täs ja tää on aika karu maailma, koska nää ihmiset on ihan yksin niiden ongelmien kaa.”

”En mä kyllä täällä haluais pysyvästi elää.. En salee koskaan vois olla onnellinen täällä koska en vois olla nii itsekäs et sulkisin silmät kaikelt tolt mitä tääl tapahtuu ja vaan elääisin mun omassa kuplassa..

”Oikeesti en voi ymmärtää en miks mä oon ansainnu näin helpon elämän. Et meillä on kyllä asiat ihan mukavasti.”

En oikeesti enää ikinä valita mistään!!”

”Sunnuntaina kirkossa se nuorisopastori kerto, et se oli ollu jossain ala-asteessa ja se oli kysyny niiltä lapsilta et mitä ne toivoo eniten maailmassa ja yks pikkupoika oli sanonu: "et äiti tulisi edes jokus kotiin" - this is Vegas”.

This is Vegas! Kaikkialla on isompia tai pienempiä ongelmia, mutta ainakin minä haluan pitää silmäni auki ympärillä olevan hädän suhteen. Ainakaan minä en halua pitää omaa hyvinvointiani ja onnellisuuttani itsestäänselvyytenä ja haluan auttaa ihmisiä, joilla ei ole asiat näin huippuhyvin kuin minulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti