Yliopistoon Yhdysvaltoihin?!

En ole monellekaan ihmiselle kertonut monivaiheisesta projektistani, joka alkoi viime kesänä. Tai no totta puhuen se alkoi jo vaihtovuoteni aikana. Puhun nyt kuitenkin haaveestani lähteä opiskelemaan jenkkiyliopistoon. Valmistautukaa nyt pieneen satutuokioon...

Viime syksynä yksi meidän seuran urheilija tuli vaihdosta Oklahomasta. Kuunnellessani hänen kokemuksiaan, syttyi uudelleen joku sisäinen palo jenkkeihin lähdöstä. Sain siinä hetkessä idean aloittaa stipendimetsästyksen. Näin alkoi monivaiheinen ja opettavainen prosessi, josta haluan vähän kertoa.

Tein englannin opettajani ja IB-lukion käyneen kaverini avustuksella A4-kokoisen esittelypaperin ja CV:n, joiden kautta halusin antaa valmentajille kokonaisvaltaisen kuvan itsestäni ja historiastani. Kävin läpi 1 ja 2 divisioonan kouluja, ja meilasin kiinnostaville coacheille.

Amerikassa opiskellut Annimari Korte suositteli yhtä hyvää koulua, jonka valmentaja kiinnostuikin minusta. Jatkoin prosessia hänen antamiensa ohjeiden perusteella. Tein SAT-kokeen, jota edellytetään USA:n yliopistoihin, ja perustin tilin NCAA Eligibility Centeriin, jonka kautta urheilijoiden taustat tarkistetaan kilpailemista varten. Eligibility-tiliä luodessa pääsee vastailemaan kaikenlaisiin kysymyksiin, ja joutuu todistamaan esimerkiksi sen, että on käynyt koulua joka vuosi 9-luokasta alkaen. Ja ei kun nimikirjaimet joka luokka-asteen koulutietojen peräään nimikirjoituksena! En aina käsitä tota jenkkikäytännettä noissa paperitöissä...  Hyväksymistä varten vaaditaan englanniksi käännetty yläasteen päättötodistus ja kaikki lukion jaksotodistukset, jotka edellytettään postitettaviksi paperiversiona. 

Kaikkiin näihin käytännönvaiheisiin liittyi paljon vaiheita, mutta kyllästyisitte, jos kertoisin kaikki koukerot yksityiskohtia myöten;)

Tämän vuoden aikana olen puhunut monien ihmisten kanssa yliopistoon liittyvistä asioista. Vaihtovuoteni aikainen coachini Plano Eastista antoi hyviä vinkkejä kouluihin liittyen ja hän antoi luvan myös tarvittaessa käyttää hänen yhteystietojaan suosituksissa. Löysin kaikkea mielenkiintoista eri koulujen tietoja läpikäydessäni, esimerkiksi yhden suomalaisvalmentajan El Pason yliopistosta. Hänen kanssaan meilailinkin muutaman kerran. Yksi aitajuoksukaverini, joka nykyään opiskelee Harvardissa, ohjeisti minua käytännön hakujutuissa ja kertoi samalla hänen nykyisestä treenauksestaan yliopistossa. Aluksi ajattelin jopa Harvardiin pyrkimistä, ja juttelinkin yhden ruotsalaisen ottelijatytön kanssa, joka on tämän vuoden siellä opiskelemassa ja treenaamassa. Harvardiin vaadittavat kokeet eivät kuitenkaan innostaneet minua, sillä ylppärit menivät tänä vuonna tärkeysjärjestyksessä muiden kokeiden edelle. Henkinen kapasiteetti ei ole rajaton - sen olen vähintäänkin tämän vuoden aikana todennut. Märskykaverini Elina on kuitenkin ollut huippuahkera ja vaikka itse en Harvardiin lähde, saan seurata hänen ensi syksynä alkavaa Harvard-uraansa.

Hallikauden aikaan lopputalvesta sain oikeat halulomakkeet täytettäväksi! Olen luonteeltani sellainen, joka pyrkii päättämään aloittamani urakan. Haluan tehdä asioita pitkällä tähtäimellä, enkä mielelläni lopeta juttuja kesken. En halua tehdä päätöksiäni myöskään tunteiden perusteella, vaan mietin rationaalisesti kaikki mahdolliset plussat ja miinukset joka perspektiivistä. Haastan itseni tekemään asiat usein vaikeammankin reitin kautta, sillä tiedän että se kehittää minua tulevaa varten. Jostain syystä hakulomakkeita täyttäessäni olin kuitenkin todella ahdistunut ja itkin sinä aikana paljon. Keksin kymmeniä syitä lähteä amerikkoihin, mutta varmaan miljoona syytä olla lähtemättä. Joku intuitio, tai Jumalan ääni, ei siltikään antanut rauhaa. En koskaan lähettänyt hakemuksia!!!

En vielä tiedä, mistä kumman syystä olen nähnyt näin paljon vaivaa mokoman asian eteen. Jos ei muuta, niin olen ainakin joutunut pohtimaan omaa arvomaailmaani ja sitä, mikä minulle oikeasti on tärkeää! En usko, että asiat selviävät vain istumalla ja odottamalla, vaan haluan tehdä asioiden eteen vaivaa. Vaikka en ilmeisesti olekaan lähdössä jenkkeihin ensi vuonna, uskon että jotain hienoa tuo tulevaisuus tullessaan.