Sunnuntaina nukuttiin jo seitsemään asti, joten eiköhän siihen unirytmiin vielä päästä.. Menimme kirkkoon kymmeneksi: ensin sunday school ja sitten normaali ceremony. Jumalanpalveluksessa oli noin 100 ihmistä, joista varmaan puolet oli lapsia. Kirkon pihassa oli kaksi koulubussia eli "kirkkobussia", jotka hakevat lapsia kirkkoon. Näin myös ne lapset pääsevät kirkkoon, joiden vanhemmat eivät pääse tai jostain syystä itse halua tulla. Ilmapiiri oli lämmin ja ihmiset on kauhean ystävällisiä. Vaikka itsekin olen iloinen ja avoin, meinasi tämä yliystävällisyys jopa minulla mennä yli. Minulle riittää kätellä ihmistä kerran, ei viittä kertaa!!
Aika hassu juttu, että saarna käsitteli sitä, miten Jumalalla on jokaiselle ihminen on arvokas ja rakas Jumalalle. Jokainen ihminen on luotu Jumalan tarkoitusta varten ja hänellä on suunnitelma kaikkia ihmisiä varten!
Hesarissa oli tänään kirjoitus siitä, kuinka Yhdysvalloissa ja muuallakin laskelmoidaan ja pyritään vähentämään hedelmöittyneiden lasten huonoja puolia. Huh, ihan kauhistuttaa! Alkaa kuulostaa natsimeiningiltä! Kuka meistä on täydellinen ihminen????
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kohti+t%C3%A4ydellist%C3%A4+ihmist%C3%A4/a1364011300800
"Sairauksien lisäksi sikiöistä karsitaan kuitenkin jo jonkin ihmisryhmän mielestä epätoivottavia ominaisuuksia, kuten sukupuolta."
Omalla kohdallani mun suurin rukous on se, että pystyisin elää oman elämäni Jumalan suunnitelmassa ja sitä olenkin tässä viime kuukausina kriiseillyt. Mitä vitsiä mun nyt pitäisi tehdä, kun koulu on ohi? Olen aina ennen ollut niin varma kaikesta, mutta nyt ei mikään tunnu menevän niin kuin haluaisin, vai tiedänkö muka edes mitä haluan?!
Kirkon jälkeen menimme syömään mun ja Lenen yhteen lempiravintoloista, vietnamilaiseen Pho-ravintolaan.
Piti tietenkin tilata samaa ruokaa, kun aina ennenkin. Yammii!
Ehdittiin vielä vähän skypettää Pauliinalle :) Sistertime. Ja ylihuomennä kaikki taas yhdessä, vihdoin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti