Niin ja Sheilla ja David on ostanu uuden auton...
Sheilla ja David sanoivat, että voisin ihan vaikka ottaa ja muuttaa collegeen tänne ja asua niillä. Saisin varmaan viisumin helpommin, kun on paikallisia antamassa takuuta mun luotettavuudesta. Periaatteessa siitähän sitten olisi mahdollisuus jatkaa työelämään, saada green card ja jonkun vuoden jälkeen vaikka kansalaisuus - ihan ajatuksen tasolla! MUTTA, vaikka ihan kauheasti tykkään olla täällä ja rakastan jenkkejä, en ole varma haluaisinko tai pystyinkö elämään onnellisena tässä maassa. Mä näen, että mulla on paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseäni Suomessa. Olen huomannut myös kuinka vahvasti oma totuttu elinympäristö vaikuttaa ajatusmaailmaan. No, elämä näyttää!
Monta tosi jännää juttua tapahtui Planossa olon aikana ja koen aika ihmeelliseks ylipäänsä sen, että tulin tänne just tähän aikaan ja tässä elämäntilanteessa. Koin hyvästien jätön aika raskaaksi kaksi vuotta sitten. Selvisin takaisin muuton läpi sillä ajatuksella, että tulen kirjotusten jälkeen käymään täällä, ja halusin tehdä tämän haaveen todeksi! Tällä kertaa olen aika helpottunut ja iloinenkin. En usko, että lähiaikoina, jos koskaan, tulen tänne takaisin. Käytän säästämäni rahat mielummin uusien paikkojen koluamiseen. Jos nämä ihmiset haluaa mua nähdä, niin tulkoon Suomeen;) Toisin sanoen on sellainen fiilis, että "operation completed" ja elämä jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti